{"id":394,"date":"2012-01-17T11:57:55","date_gmt":"2012-01-17T11:57:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/?p=394"},"modified":"2015-10-23T11:13:46","modified_gmt":"2015-10-23T11:13:46","slug":"liikunta-ja-sydansairaudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/laakari\/liikunta-ja-sydansairaudet.htm","title":{"rendered":"Liikunta ja syd\u00e4nsairaudet"},"content":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<h3><strong>Syd\u00e4men ja keuhkojen toiminta<\/strong><\/h3>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/1heart.jpg\" target=\"_blank\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-398 alignleft\" style=\"margin-left: 5px; margin-right: 15px;\" title=\"1heart\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/1heart.jpg?resize=198%2C144\" alt=\"\" width=\"198\" height=\"144\" \/><\/a>Ihmiskeho on luotu liikuntaa varten, ei lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ihminen on aikojen alusta l\u00e4htien k\u00e4ytt\u00e4nyt lihaksiaan selviyty\u00e4kseen. Ihmisen el\u00e4m\u00e4ntyyli on kuitenkin muuttunut sellaiseksi, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ihminen ei en\u00e4\u00e4 luonnostaan saa tarpeeksi liikuntaa. Ihmisen syd\u00e4n pumppaa levossa 4-5 litraa verta minuutissa. Liikunnan aikana m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa nousta 10-40 litraan minuutissa. Levossa ihmisen keuhkoissa vaihtuu 6 litraa ilmaa minuutissa. M\u00e4\u00e4r\u00e4 voi kuitenkin nousta 100 litraan minuutissa tarvittaessa, huippu-urheilijoilla jopa 200 litraan minuutissa.<!--more--><\/p>\n<h3>Aloita liikkuminen kevyesti<\/h3>\n<p>Liikunta johtaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvoin vakaviin l\u00e4\u00e4ketieteellisiin komplikaatioihin. Mahdollisuuden todenn\u00e4k\u00f6isyys vaihtelee kuitenkin i\u00e4n, urheilijan kunnon ja harjoittelumenetelmien mukaan. Jotkin aloittelijoiden harjoittelumenetelm\u00e4t voivat aiheuttaa tarpeetonta rasitusta keholle ja olla sopimattomia harjoittelemattomalle keholle.\u00a0Joissain tapauksissa vuosien tauon j\u00e4lkeen urheilija saattaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 palata lenkkipoluille. Jotkut urheilijoista uskovat, ett\u00e4 heid\u00e4n kehonsa pit\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 muistutetaan ajasta, jolloin keho oli hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Harjoitteluun paluu pit\u00e4\u00e4 kuitenkin aina ottaa kevyesti.<\/p>\n<h3>Liikunta ja syd\u00e4nsairaudet<\/h3>\n<p>Syd\u00e4nkohtauksen riski\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ennen kaikkea tupakointi ja korkea verenpaine. Jos henkil\u00f6 on yli 50-vuotias, h\u00e4nell\u00e4 on korkea verenpaine ja h\u00e4n tupakoi runsaasti (yli 25 savuketta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4), h\u00e4nell\u00e4 on 100% korkeampi riski saada syd\u00e4nkohtaus kuin tupakoimattomalla samanik\u00e4isell\u00e4 normaalalin verenpaineen omaavalla.\u00a0On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 muistaa, ett\u00e4 joskus henkil\u00f6 voi sairastaa syd\u00e4nsairautta ilman oireita. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nell\u00e4 on suuri riski saada syd\u00e4nkohtaus liikunnan aikana.<\/p>\n<p><span style=\"color: #800000;\">Yksi syy lis\u00e4\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rintarkastuksessa ennen aktiivisen liikuntaharrastuksen aloittamista.<\/span><\/p>\n<p>On olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat, ett\u00e4 syd\u00e4nsairauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja kuolemantapauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pienempi liikunnallisten ihmisten keskuudessa. Vaikka on mahdotonta sanoa tarkasti, miten merkitt\u00e4v\u00e4 rooli liikunnalla on, voidaan sen roolia pit\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 muiden el\u00e4m\u00e4ntapojen ohella.\u00a0On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 liikkua usein. On osoitettu, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta alentaa verenpaineen kohoamista rasituksen aikana. My\u00f6s er\u00e4\u00e4t syd\u00e4ntaudeille altistavat veren rasva-arvot laskevat liikkumalla kahdesti tai kolmesti viikossa. On my\u00f6s n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kohtuullinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta ehk\u00e4isee syd\u00e4nsairauksilta.<\/p>\n<p><em><strong>\u00c4killiset kuolemankohtaukset<\/strong><\/em>. Silloin t\u00e4ll\u00f6in tulee esille raportteja \u00e4kkikuolemista urheilun aikana. T\u00e4llaisissa tapauksissa useilla tekij\u00f6ill\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti merkityst\u00e4. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 kylm\u00e4 s\u00e4\u00e4, kylm\u00e4 suihku tai kylpy voivat aiheuttaa rajun verenpaineen nousun jolla voi olla tuhoisat vaikutukset harjoittelemattomalle keholle. Kova ruumiillinen ty\u00f6 kuumissa olosuhteissa voi johtaa valtavaan kehon nestehukkaan. T\u00e4m\u00e4 saattaa johtaa siihen, ett\u00e4 kehon verenkierto ja hikoilukoneisto eiv\u00e4t selvi\u00e4 sille asetetusta stressist\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4ketieteelliset seikat jotka tulisi ottaa huomioon t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ovat rintakivut (kivun tyypist\u00e4 riippumatta), edellinen syd\u00e4nkohtaus, syd\u00e4men rytmih\u00e4iri\u00f6t, syd\u00e4nl\u00e4pp\u00e4sairaudet, syd\u00e4nlihastulehdus ja korkea verenpaine. Kaikki ovat riskitekij\u00f6it\u00e4 samoin kuin tupakointi ja alkoholin k\u00e4ytt\u00f6. Doping on usein liitetty \u00e4killisiin kuolemantapauksiin.<\/p>\n<p>Rintakivut ja ep\u00e4normaali v\u00e4symys urheilun aikana ovat vakavia varoitusmerkkej\u00e4. Jos oireita ilmenee, tulee urheilu lopettaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n<p><span style=\"color: #800000;\">Urheilukilpailuja ei tulisi koskaan juosta hyvin kuumissa tai kylmiss\u00e4 olosuhteissa. Kilpailijoille tulisi aina antaaa mahdollisuus riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n l\u00e4mmittelyyn kylm\u00e4ll\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4. Harjoittelun tulisi olla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4, et\u00e4isyytt\u00e4 ja intesiteetti\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n v\u00e4hitellen.<\/span><\/p>\n<p><em><strong><a href=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/humanbody.jpg\" target=\"_blank\"><img data-recalc-dims=\"1\" loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-405\" title=\"humanbody\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-content\/uploads\/2012\/01\/humanbody.jpg?resize=138%2C225\" alt=\"\" width=\"138\" height=\"225\" \/><\/a>Korkea verenpaine<\/strong><\/em>. Henkil\u00f6iden, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t korkeasta verenpaineesta (hypertensio), tulisi aina konsultoida l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 ennen kuin aloittaa urheilemisen. Yleisesti kuitenkin, korkeasta verenpaineesta k\u00e4rsiv\u00e4t henkil\u00f6t hy\u00f6tyv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 liikunnasta.<\/p>\n<p><em><strong>Terveystarkastus<\/strong><\/em>. Jos urheilu aloitetaan vasta yli 40 ik\u00e4vuoden j\u00e4lkeen tai jos urheilu johtaa ep\u00e4normaaliin v\u00e4symykseen, ilmiselv\u00e4\u00e4n heng\u00e4stymiseen tai rytmih\u00e4iri\u00f6ihin, tulisi konsultoida l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4. On kuitenkin syyt\u00e4 huomioida, ett\u00e4 jopa kaikkein huolellisimman tutkimuksen j\u00e4lkeen, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ei voi aina ennustaa mahdollista \u00e4kkin\u00e4ist\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitaudin puhkeamista.<\/p>\n<p>Tutkimukset ovat osoittaneet ett\u00e4 henkil\u00f6t jotka eiv\u00e4t tupakoi, nauttivat v\u00e4h\u00e4n alkoholia, sy\u00f6v\u00e4t ja urheilevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, ja ovat normaalipainoisia el\u00e4v\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4n kuin henkil\u00f6t joilla on v\u00e4hemm\u00e4n terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat. Arkiset el\u00e4m\u00e4ntavat ovat t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin l\u00e4\u00e4ketieteelliset toimenpiteet mit\u00e4 tulee sairauksien ja kuoleman ehk\u00e4isyyn.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Syd\u00e4men ja keuhkojen toiminta &nbsp; Ihmiskeho on luotu liikuntaa varten, ei lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ihminen on aikojen alusta l\u00e4htien k\u00e4ytt\u00e4nyt lihaksiaan selviyty\u00e4kseen. Ihmisen el\u00e4m\u00e4ntyyli on kuitenkin muuttunut sellaiseksi, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ihminen ei en\u00e4\u00e4 luonnostaan saa tarpeeksi liikuntaa. Ihmisen syd\u00e4n pumppaa levossa 4-5 litraa verta minuutissa. Liikunnan aikana m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa nousta 10-40 litraan minuutissa. Levossa ihmisen keuhkoissa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"","_et_pb_old_content":"","_et_gb_content_width":"","_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[232],"tags":[306,374,300,301,304,866],"class_list":["post-394","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-laakari","tag-korkea-verenpaine","tag-liikunta","tag-liikunta-ja-keuhkot","tag-liikunta-ja-sydan","tag-rintakivut","tag-sydansairaudet"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=394"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=394"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=394"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.time-to-run.com\/suomi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=394"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}