Global Running News  Global Running News
Vammat  Vammat
Nutrition Information  Nutrition
Running Training Information  Harjoittelu
Running Information Forums  Forums

   Running Information      USA Running      Running South Africa      Running New Zealand      Running UK      Running Ireland      Running Ireland      Deutsch Laufzeit      Copenhagen Marathon      Suomen Juoksu      Sverige Löpning      Tel Aviv Marathon      Running Australia      Running Kenya      Running Europe      Running Malta      Running Namibia

Talveksi juoksuun pitoa nastalenkkareista

 

nastalenkkari

 

Jokainen joka on juossut talvella, lumisilla tai jäisillä teillä, tietää ettei kengän lipsuminen ole herkkua. Tätä ”vaivaa” tuskin tarvitsee enempää esitellä.

Pohjoisessa nastat ehdottomat talviharjoitteluun

Kun asuu napapiirin pohjoispuolella, niin talvikelejä on karkeasti puolet vuodesta ja lenkkipolut talvella ovat pimeitä, lumisia, jäisiä, liukkaita ja kylmiä! Joskus niin kylmiä, ettei lenkille ole mitään asiaa. Lenkkejä on tullut tehtyä otsalampun valossa, joskus toppavaatteissakin seuraten revontulten loimua tai nauttien kuutamosta ja hiljaisuudesta. Joskus tuiskussa, kun tiet meinaavat mennä umpeen, eikä juoksusta tahdo tulla mitään.

Tänään ohjelmassa oli raskas intervalli ja räntää piiskasi taivaantäydeltä päin naamaa. Siitä huolimatta, joku sinne lenkille kuitenkin vetää ja hyvä niin. Olen 38v mies, kuntoliikkuja, enkä siis kilpaurheilija.

revontulet

Milloin nastoja tarvitsee?

Milloin kenkä sitten lipsuu, tai milloin on niin liukasta, ettei ilman nastaa selviä? Se on jokaisen itse päätettävä, mutta lähestyttäessä nollakelejä tavallinen juoksukenkä ei yksinkertaisesti enään pidä. Pikkupakkaset ja suojakelit ovat pahinta aikaa, silloin lumen ja jään kitka on pienimmillään. Tällaiset kelit ovat myrkkyä juoksijalle ja vaarana on liukastuminen, loukkaantuminen jne.

Jos tarkoituksena on talvella juosta muutakin kun hidasta hölkkää (ja muutenkin) on järkevää satsata pari-kolmesataa nastallisiin lenkkareihin. Pitoa nimittäin löytyy heti sen verran ettei tarvitse miettiä mitä kengän alla on: lunta, jäätä tai molempia. Aivan sama, ei ole lipsunut ja nasta pitää!

treenipolku

Nastalenkkarit

Nastallisia juoksukenkiä löytyy nykyään monilta valmistajilta ja monenlaista mallia. Jokaiselle varmasti löytyy vähintäänkin tyydyttävä jalkine ja todennäköisesti suurimmalle osalle kuluttajista löytynee hyvin istuva ja muutenkin sopiva kenkä nastoilla. Hinta haitari tuntuu olevan n. 130 € – 250€ luokkaa.

Sarva Xero 2

Kun viimeksi ostin nastalenkkarit sovitin neljän valmistajan (Salomon, Asics. Icebug ja Sarva) viittä eri mallia ja päädyin Sarva Xero 2:een. Se oli kaikista eniten juoksukenkämäinen, kuin kevyt lenkkari. Kyseinen kenkä istui jalkaan kuin nakutettu ja on todella kevyt! Kenkä on kannasta ja päkijästä vaimennettu ja pohjassa on 20 tähdenmuotoista nastaa, kannassa 6 ja etuosassa loput 14 nastaa.

Kenkä on rullaava ja sopii vauhtilenkkeihin erinomaisesti, yksinkertaisesti paras käyttämäni kenkä talvilenkkeilyyn. Sisäänajoa ei juuri tarvittu, jo neljännellä lenkillä kenkä tuntui asettuvan, eikä kenkä aiheuttanut mitään vaivaa.

Sarva mainostaa kenkää seuraavasti:

Koskaan ennen Sarva ei ole ollut näin kevyt ja juostava. Lesti suunniteltu suomalaiselle miehelle. Tiivis päällinen ja tehokas vedenestokäsittely takaavat tuultapitävyyden ja vettähylkivyyden. Kannan ja päkiän nettokorkeusero eli droppi on 8mm. Juuri sopiva kanta-, kokojalan- ja päkiäaskellukseen. 20 kovametallinastaa takaavat hyvän pidon.

TEKNISET TIEDOT
VÄRI harmaa-lime
PÄÄLLINEN tiivis nailonkangas, vedenestokäsittely, vettähylkivä
KIERTOJÄYKKYYS sisäinen kiertojäykkyystuki, stabiili
DROPPI 8 mm
VAIMENNUS Poron® vaimennus kannassa ja päkiässä
ASKELLUS neutraali
LESTI medium
POHJA 20 kovametallinastaa
PAINO 270 g (UK 8)
KOOT UK7-UK12, UK13

Sarva Xero 2:sta malli myös naisille.

Sarvan takana on suomalainen M-Shoe Makers Oy ja valmistus tapahtuu kaukoidässä. Merkki on tutumpi suunnistajille ja suunnistuskengät tunnetaan nimellä VJ. Tunnetuimpia VJ-Suunnistajia ovat Minna Kauppi ja Thierry Gueorgiou. Ensimmäiset nastoitetut Sarva- juoksukengät tehtiin talveksi 1999-2000. Suunnistuskengissä nastoja on ollut pidempään ja ensimmäiset nastalliset hankin itselleni vuonna 1998. Mainittakoon vielä että VJ:n Integrator on eniten käytetty suunnistuskenkä kautta aikojen ja siis edelleen myynnissä oleva malli.

Nastalenkkarit saattavat aiheuttaa akillesvaivoja

Eräs ystäväni kertoi kun oli hankkinut nastarit niin siitä alkoivat akilles vaivat. Ilmeisesti hänellä oli taipumusta ko. vaivalle tai kenkä ei ollut sopiva, mutta pitoa on sen verran, että tottumattomalle saattaa aluksi pitoa olla liikaakin.

Itselleni ei nastareista ole tullut ongelmia, enkä vaihtaisi metriäkään pois nastoilta näin talvikeleillä. Nastareilla juostessa ei tarvitse keskittyä hakemaan pitävää alustaa, vaan voi keskittyä olennaiseen.

 

Teksti ja kuvat: Toni Silvennoinen

 

Comments

  1. Itse kokeilin kaupassa Asicsin, Icebugin ja Salomonin nastakenkiä. Tositoimissa testasin Icebugeja (Aurora Bugrip) ja Salomoneja (Spikecross). Sarvaankin törmäsin, mutta jälleenmyyjää ei ollut lähellä. Oman kokemuksen perusteella nastojenkin pidossa on huomattavia eroja. Esimerkiksi viime talvena täällä oli lähinnä liukasta jäätä eikä lainkaan lunta – lumessahan normilenkkareillakin voi olla ihan riittävä pito ja joku voisi ihmetellä että nastakengät ovat turhaa hienostelua. Mutta en olisi uskaltanut unelmoidakaan täysin hiekkoittamattomalla vetisen jäisellä tiellä juoksemisesta ilman nastoja. Salomoneilla liukastelin em. tiellä kun taas Icebugeilla ei lipsunut yhtään. Ilmeisesti Spikecrosseilla on parempi pito lumisilla pinnoilla, ehkä nastojen lukumäärä tai sijoittelu tai joku muu juttu huonontaa pitoa jäällä. Salomonit on myös erittäin kapeita enkä saanut lukittua kantapäätä kunnolla paikalleen sen nauhoitussysteemillä. Eli vaikka toiset kengät tuli harkittua turhaan (ja myytyä eteenpäin), olen silti tyytyväinen siihen että pääsin kokeilemaan niiden pitoa oikeissa olosuhteissa. Ja pääsin toteamaan kuinka suuri ero voi olla.

    Jutussa on kyllä hämmentävä hintahaitari, omissa etsinnöissä 200 euroa oli maksimi, ja silloinkin lähinnä feikki-OVH:na, eli hinta ei ikinä mennyt 200 euroon asti vaikka suluissa niin saattoi lukeakin. Icebugien kohdalla oli kyllä pakko kytätä tarjouksia, ja lopulta ne saikin n. 120 eurolla kun oli tarjous + joku yleisalennus päälle.

    Tämän perusteella kiinnostaa kyllä testata Sarvojakin! Kuvissa tosin on kovin hienot, lumiset maisemat, eli pitää etsiä lisää arvioita siitä miten hyvin toimivat epätasaisella ja liukkaalla jäällä.

    • fiadmin says

      Moi Iina, ja kiitos kommentista!

      Kävin vähän netissä tutkailemassa noita hintoja, ja taidat olla ihan oikeassa ton hinnan suhteen. Korjasin tuota artikkelin hintahaarukkaa hieman, ettei nyt ihan pelotella ihmisiä nastalenkkareiden kalleudella 🙂

      Toivottavasti muilla on jakaa omia kokemuksia, sillä Itselläni ei ole minkäänlaista kokemusta nastoista. Näistä Sarvoista olen kyllä kuullut hyvää muualtakin suunnalta, eli ehkä ihan huomionarvoinen vaihtoehto.

      Onneksi nyt on vielä pitkä kesäkausi edessä. Nautitaan siitä!

      Juoksuterveisin, Piia / Time-to-Run

Speak Your Mind

*